Töissä oli luvassa "vapaapäivä" eli sain tehdä mitä sitten ikinä halusikaan. Mikäs sen parempi palkinto opiskelijalle. Koska viime sunnuntaina olin vatsanpurujen takia jättänyt uuden vasarani kesken, nyt oli hyvä aika tehdä se loppuun. Olin löytänyt aiemmin valmiiksi oikean muotoisen jämäkappaleen terästä, joka soveltui loistavasti japanilaiseen vasaran aihioksi. Tähän täytyi vain tehdä reikä varrelle ja karkaista. Mutta. Se reikä olisi myös hyvä saada tehtyä suoraan. Sain kyllä oikaistua reiän suoraksi, mutta vasaran muodon kustannuksella. Koska vasarassa oli nyt "lommo", koetin korjaja asiaa hiomalla vastakkaista puolta vastaavan muotoiseksi. Tällöin vasara olisi myös hiukan "uniikki". Toinen vaihtoehto olisi ollut vasaroida aihiota kapeammaksi, jota en halunnut tehdä. Karkaisun tein "pillillä" ja se onnistui hyvin. Lopuksi muotoilin vasaralle kahvan.
Tein myös oma-aloitteisesti lisää kohennusrautoja. Pääsiin hyvään draiviin, mutta pari tuntia ennen päivän päättymistä Pete opetti hiukan ahjohitsausta (olin pyytänyt aiemmin). Harmitti että kohennusraudat jäivät vaiheeseen, mutta minkäs teet.
Ahjohitsaus opetus olikin sitten hyvin intensiivistä. Pete näytti mitä tehtiin, ja minä seurasin perässä. Lopuksi oli minun vuoro yrittää hitsata kahta kappaletta yhteen. Katastrofi. Liian innoissani löin hitsattavan kohdan konevasaralla lyttyy. Ja kyllä naurua piisasi! Uusi yritys. Ei vieläkään. Liian kuumat kappaleet ja toinen niistä meni poikki. Kolmas yritys. Nyt tuli hyvä. Jes!
Ahjohitsaustyönä tuli tehtyä haarautuva lehtiköynös. Tästä en harmillisesti ottanut kuvaa, mutta toivon mukaan he lähettävät sen myöhemmin kotisuomeen. Tämän opetuksen jälkeen päivä oli täysi ja oli aika toivottaa hyvät jatkot kaikille. Lupasin, että vielä tavataan jossain vaiheessa. Aion kyllä nimittäin käydä uudestaan Edinburgissa ihan lomailemassa. Colin oli ystävällinen ja antoi minulle kyydin hotellille, josta lähtisin huomisaamuna kohti kotia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti