keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

23.03.2016: Lähtöpäivä

Tänään olikin kotiinpalupäivä, jossa ei varsinaisesti ole mitään mielenkiintoista. Mutta eräs mainitsemisen arvoinen asia on: Lentokenttä on omaa "airport fare zone"a. Ridacardilla pääsee matkustamaan tännekin asti ilman lisämaksua (opiskelijoille 40£/kk), muut joutuvat maksamaan 5£ (ratikka), tai 4.50£ (bussi) kertamaksun per suunta. Hyvä asia ottaa huomioon (Smartcard ei siis toimi lentokentälle asti).

Viimeisen blogipäivitykseni vuoksi voisin kirjoittaa muutaman pääkohdan siitä, miksi kannattaa lähteä ulkomaille työharjoittelemaan ja miten siihen kannattaa varautua.

Valmistautuminen:
Vaikka tähän ei haluaisi käyttää paljoa aikaa, kannattaa silti panostaa edes hetki. Tarkistaa esim, että kaikki matkadokumentit, paperit, valuutat, kortit, ja tarpeelliset henk. koht. tavarat löytyvät. Kohdepaikalta on myös hyvä tiedustella, missä määrin he tarjoavat työhön liittyvää tarpeistoa, esim. työvaatteita- ja suojaimia. Tällä tavalla voi välttyä pakkaamasta liikaa tavaraa mukaan (joka tuli itse tehtyä). Myös paikallisiin keleihin on hyvä varautua asianmukaisesti (Skotlannissa sää vaihteli välillä hyvinkin radikaalisti).
Työtehtävät, ja työkulttuuri:
Tehtävät olivat hyvin vaihtelevia vaihdellen aina poraamisesta, hiomisesta ja takomisesta aina viimeistelyyn ja asennukseen. Tuli myös nähtyä, että sepän töihin voi myös kuulua ns. raksatyöt. Jonkun on ne valut, pohjatyöt ja esivalmistelut tehtävä. Tässä firmassa he tekivät suurimman osan näistä.
Työkulttuurista sen verran, että töitä täällä joutui tekemään. Päivät olivat meillä 9.5 tuntisia. Alussa saattoi olla uupunut töiden jälkeen, mutta tähän tottui jonkin ajan kuluttua. Tauot pidettiin aina täsmällisesti ja kukaan ei lähtenyt päivän päätteeksi kotiin omia aikojaan, ellei ollut sopinut asiasta etukäteen. Tämä oli mielestäni reilua. Joitakin saattaa myös ihmetyttää, että jouduin toimimaan "teepoikana" eli keittämään kahvit/teet talon vanhimmille aina ennen taukojen alkua. Itse en kokenut tätä epämiellyttävänä vaan enemmänkin kunnioituksena talon vanhimpia kohtaan. Olihan heillä sentään jo usean vuoden työkokemus ja jaksoivat lisäksi opettaa minua (joka ei ole aina itsestäänselvyys).
Työtavat- ja menetelmät:
Näissä ei ollut suuria eroja. Työvälineet ja työtavat olivat lähes samoja joihin ollaan Suomessa totuttu. Poikkeuksena oli ehkä "fly press", sekä tuumien käyttö mittauksissa (hyvin harvoin).
Ongelmatilanteet.
Näitä ei juuri esiintynyt joten koen itseni tässä hiukan onnekkaaksi. On kyllä hyvä idea ottaa selvää esim. missä on lähin terveysasema, hammaslääkäri, apteekki ym. jos sattuu tapahtumaan jotain vakavaa.
Miksi ulkomaille?
Maailma on nykyään globaali ja mielestäni ulkomailla opiskelu alkaa olemaan nykypäivää. Vaikka ulkomaille lähtö pelottaisi, voin sanoa että se mitä siitä saa irti on monin verroin arvokkaampaa. Pääsee hiomaan kielitaitoaan, tutustumaan uusiin ihmisiin, kulttuuriin, maisemiin ja muuten vaan nauttimaan ulkomailla olosta. Ja puhumattakaan siitä, että työharjoittelupaikka voi avata monia mahdollisuuksia ja kontakteja koulun jälkeiselle ajalle. Ken tietää jos vaikka seuraava työpaikka löytyisi tätä kautta ulkomailta?
Loppusanoja?
Mars ulkomaille siitä!

- Miikka H.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti