Ensimmäiseksi tehtäväksi sain tehdä hiukan viilaushommia. Heillä oli isompi kaidetyö meneillään, jota he tekivät Historic Scotlandin lukuun. Työ oli hyvin pikkutarkkaa. Viilaaminen oli myös todella hidasta (kaiteen osien pikkuvälejä tuli viilata tasaiseksi), Sain kuitenkin hetken suostuttelun jälkeen rälläkän käyttöön, joka nopeutti hommia huomattavasti. Tässä oli kuitenkin oltava vakaa käsi, sillä liikaa ei saanut missään nimessä leikata pois. Tähän työhön meni yllättävän paljon aikaa ja hetken kuluttua oli jo ensimmäisen tauon paikka.
Paikan nuori lupaus, Dan, kertoi että vastaisuudessa minun tulisi tehdä valmiiksi joka tauolle henkilökunnalle (vanhimmille) teet/kahvit ja näytti tämän käytännössä. Jokaisella oli vielä omat toiveet kirjattuna lapulle (jollekin maitoa, toiselle sokeria ym). Tämä oli kuitenkin hyvin simppeliä ja vein vain n. 10 minuuttia valmistella. 2 minuuttia ennen taukoa (1. tauko 9.30) soitettiin vellikelloa ja porukka istahti hetkeksi alas. Kahvien jälkeen hommat jatkuivat.
Nyt oli vuorossa avustavaa työtä "striker"ina, eli lekaa kehiin ja tekemään loveja "U" muotoisiin neliötankoihin. Tässä hommassa on erityisen tärkeää pitää oikea ote vasarasta, muuten on kädet voivat hieryä. Ja näin kävi minulle. Töitä oli kuitenkin vielä paljon, joten laastaria päälle ja jatkamaan. Sain olla tässä hommassa myös talttaajana, joka oli myös haastavaa hommaa. Vaikka lopputulos oli ihan ok, olisin toivonut parempaa laatua itseltäni. Harjoittelua harjoittelua.
Huomenna oli tiedossa kenttätyötä (ei tosin minulle), joten teimme 20 paria puukiiloja mukaan. Vannesaha sattui olemaan epäkunnossa (tärisi ja leikkasi huonosti), joten jouduin korjaamaan ne hiomakoneella suoraksi. Ennen kuin ehdin puoliväliin, oli lounastauon aika ja toimin taas "teepoikana" ja valmistelin kuumat juomat valmiiksi ennen taukoa. Kelloa kehiin ja lepäämään puoleksi tunniksi. Olikin paikallaan pieni energiatankkaus.
Työt jatkuivat kiiloilla, joiden jälkeen teimme lisää osia kaiteisiin. Tehtävänä oli leikkaa 300mm paloja (30x15) tangosta, joiden päitä lämmitettiin n. 11 cm matkalta, jotka sitten taivutettiin muotoon päistä.
Helppo homma, mutta kun useampi rauta oli tulessa, muutamien palojen pää paloi lievästi. Tämä ei ollut kovin toivottua. Jätimme tämän huolen myöhemmäksi arvioitavaksi. Kun palat olivat valmiit, sain hiekkapuhaltaa Danin restaurointityön osia puhtaaksi. Tämä oli yllättävän mukavaa puuhaa. Ja hiekkapuhallin ei ollut mikään lelu, vaan käytössä oli n. 8x8m kokoinen koppi, ja itse puhallin oli iso. Niin iso, että sitä joutui pitämään kaksin käsin kiinni. Tämä putsasi todella tehokkaasti kaikki osat. Ja oli kiintoisaa nähdä, mitä kaikkien osien vanhan maalin alta löytyi (paljon lovia ja epätasaisuuksia). Ainoa huono puoli tässä hommassa oli kaiken hiekan lakaiseminen kaivoon jälkeenpäin (hiekka ei ollut kevyttä lakaistavaa).
Päivän lopuksi ehdimme aloittaa aiemmin leikattujen tankojen jatkojalostusta, joka jäi vielä kesken (tässä hommassa käytimme induktiolämmitintä). Päivän loputtua Colin heitti minun kämpän lähelle.
Ensimmäinen työpäivä oli ollut varsin mielenkiintoinen, ja välillä myös raskasta työtä. Päivän lahjana sain vasempaan kämmeneen hiertymiä ja haavaumia, mutta toisaalta opin päivän aikana laadusta. P. Johnson & co:lla ei tyydytä yhtään vähempään kuin parhaaseen tulokseen. Vaikka itse teki parhaansa, ei tulos aina vastannut odotettua. Sitä on kuitenkin vielä suht tuore tapaus tällä alalla. Mutta parhaaseen tulokseen pyritään joka päivä. Ja se vaatii paljon harjoittelua, harjoittelua, harjoittelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti